Pieni pussukka

Jäi pieniä tilkkuja laukkutyöstä.

En raaskinut heittää roskiin. Ompelin.

Siitä tuli pieni pussukka. Mitä sille tekisi?

Hah haa, sinne mahtuu lankakerä!



Otin pussukan ja laukun päivällä mukaani ulos aurinkoon:)

Mukavaa tiistai-iltaa!

Miksi siivousvälineet ovat niin rumia?

On ihanaa, miten bloggaaminen antaa paljon uusia ideoita. Niitä syntyy monella tapaa, esimerkiksi tekemällä ja kokeilemalla sekä lueskelemalla ja katselemalla muiden ihania toteutuksia. Myös ihmettelyn kautta voi tulla ideoita - mihin tuon voisi käyttää tai miten jonkin jutun voisi ratkaista. Ja mitä enemmän tekee ja toteuttaa, sitä luovemmaksi oma ajatusmaailma taitaa muuttua. On myös helpompaa kokeilla, että toimisiko jokin itselle uusi juttu.

En juurikaan enää osta esimerkiksi käsityölehtiä - miksi ostaisin, kun netti on pullollaan ideoita? En kaipaa lehtien tarjoamia kaavoja, vaan minusta on hauska piirtää omia jo olemassa olevista vaatteista ja tuunata vaatteita uuteen uskoon - omalla mielikuvituksellani:)

Sanoisin, että juuri bloggaamisen kautta on tullut paljon tätä idearikkautta lisää. Kokeilen ja toteutan silti - vaikka olisin ensin vähän epäuskoinen. Ja olen saanut aimo annoksen itseluottamusta. Huomasin myös, että vaatekaapissani alkaa jo olla enemmän sellaisia kivoja vaatteita. Menen sinne enemmän mielissäni, kun tiedän löytäväni sieltä jotain kivaa. Aiemmin yritin löytää epäsopivien joukosta vain sen parhaiten sopivan... Projekti on toki vielä kesken - se on sellainen ikuisuusprojekti - mutta tulokset alkavat kuitenkin jo näkyä.

Eikä ideani olekaan jääneet pelkästään vaatejuttuihin, vaan olen kiinnostunut muustakin. Ihastuin taannoin Madam BC:n fleecemoppiin, kun selailin blogia - tosin nyt en löytänyt heti postausta, jotta olisin pystynyt linkkaamaan siihen... Olisikohan ollut vuodelta 2014? Kyseessä on siis tämä idea. Kiitokset Marikolle vielä postausvinkkauksesta!  

Tein siitä kuitenkin oman versioni. Se sai minut miettimään, että miksi siivousvälineet on tehty sellaisiksi, että ne on pakko laittaa siivouskaappiin piiloon? Miksi ne ovat siis niin rumia? Niinpä päätin vähän koristella tätä omaa toteutustani. Nyt minulla onkin söpö pikkumoppi, eikä niin haittaa vaikka moppiosa olisikin näkyvillä kuivumassa:)

Toinen reuna on hieman toista lyhyempi - sen saa siltä puolelta helposti pois (syntyi tosin vahingossa) :) Kyllä nyt kelpaaa siivoilla! Kokeilin jo pyyhkäistä sillä keittiön lattian, ja hyvin toimi - kostea fleece pyyhkii hyvin.

Mukavaa sunnuntaita!

Capreilla treenaamaan?

Pengoin vanhempieni luona vaatekaappiani - mitä sinne olen vuosia sitten jättänyt. Vastaani tuli tällaiset verskat, jossa on resorit vielä lahkeensuussakin... Siis kauheaa, eihän noita voi enää käyttää! Kiristivät myös liikaa vyötäröltä.

Mutta päässäni muhi kuitenkin idea. Ei muuta kuin vähän lyhennystä ja vyötärö uusiksi - niin ei enää kiristä liikaa ja housut voisivat olla vaikka capri-mittaiset. Nämä lähti veks...

Löysin jemmoistani samanväristä resoria ja laitoin siitä vyötärölle uuden kuminaiha-/nauhakujan. Ja käänsin ja ompelin lahkeensuut. Kävi aika nopeasti - ja käyttökelvoton muuttui käyttökelpoiseksi:)
Muuttuukohan samalla tunteet ja ajatukset - nämä verskat nimittäin muistuttavat liikuntatunneista eivätkä ne aina ole niitä parhaita muistoja... Nyt kun housut eivät ole enää samat, niin ehkä niille syntyy uusi mahdollisuus mukavampiin muistoihin:) Tai ehkä ne tuovat uutta voimaa niihin päiviin, kun jokin ottaa päähän - olen selvinnyt monesta aiemminkin -ajatuksella:).

Capri-sortsit pääsevät heti käyttöön -ryhdyn nimittäin kohta siivoamaan niiden kanssa.

Mitä tapahtui sitten jämäpaloille? Ompelin lahkeenpaloista kaksi pussukkaa hoitolaukkuun - niissä kun oli vetoketjukin jo valmiina. Pussukoissa on näppärä säilyttää erilaisia pikkutarvikkeita, kuten muovipusseja vaipparoskille. Resorit jätin vielä jemmaan.

Mukavaa päivää!

Verhojen lyhennys - jämäpaloja käyttöön

Lyhentelin paria verhoa ja totesin, että en haluaisi vain laittaa jämäpaloja tilkkulaatikkoon vaan myös tehdä niistä jotakin:)

Kyseessä oli valkoinen pitsiverho ja paloja oli vähän erikokoisia - leikkasin ensin liian vähän pois ja pärräsin, että eihän näistä mitään järkevää saa - vai saako...?

 

Tein sen perinteisen jutun - hiusdonitsin - ja sille kaveriksi rusetillisen hiuspannan. Hiuspannan sisällä on pätkä t-paidan hihasta ja pieni pätkä kuminauhaa joustoa antamassa.

Tein myös toisesta verhokankaan suirosta vinonauhaa. Toinen jäi vielä pohdintaan.

Valkoista pitsikangastakin jäi vielä - katsotaan, mitä näistä tulee... Ainakaan ihan kaikki ei mennyt sinne tilkkulootaan:)

Pussukka etukorteille yms.

Rikkinäisen käsilaukun käyttöideat saivatkin heti jatkoa... Minulla on nimittäin ollut suuri osa etukorteista ja asiakaskortteista väliaikaissäilytyksessä pienessä muovitaskussa sillä aikaa, kun olen yrittänyt keksiä niille toisen säilytyspaikan kukkaroni sijaan. Niitä on kertynyt kukkarolleni aivan liikaa. Niinpä käytin laukun palasia myös tähän korttipussukkaan.

Pussukan osat ovat hiukan korttinippua suuremmat ja pyöreähköt. Avausmekanismina toimii niin ikään käsilaukun  yksi vetoketjuista ja vuori on yhdestä topista. Kyse on siis varsinaisesta kierrätyskäsityöstä:)

Tässä keinonahanpalat ja vuori on jo yhdistetty vetoketjuun ja vuorikin on ommeltu ympäri.

Sitten ompelin "nahkaosien pohjan". Kannattaa jättää kääntöaukko! Se kääntöaukko olisi kyllä kannattanut jättää jo vuoriin...

Tässä kävi nimittäin niin, että jouduin sitten kursimaan sen kääntöaukon käsin nahkanpalasiin oikealta puolelta.

Pussukka meni heti käyttöön - kortit vain sisään ja se on siinä!

 

Mitä voi tehdä rikkinäisestä käsilaukusta?

Olen päättänyt alkaa tarkastelemaan esineitä ja vaatteita erilaisesta näkökulmasta. Tällä erää katselin yhtä rikkinäistä käsilaukkuani. Sen sijaan, että heittäisin sen pois - koska ei sitä tuollaisena voi käyttää - ihmettelen ja pyörittelen sitä käsissäni miettien sitä raaka-aineena johonkin uuteen.

Purkamisessa ei kauaa mennyt - ehkä puolisen tuntia. Täytyy pitää tämä mielessä, kun seuraavan kerran kuvittelen purkamisen olevan liian vaivalloista! Imuria kannattaa pitää muuten lähistöllä - tässä ainakin oli kovettunutta liimaa sisällä, joka oli hyvä saada heti pois.

Mielessäni välkkyi, että tästä voisi tehdä ainakin kännykkäkotelon. Valitsin siihen palaset ja aloin ommella. Ideanani oli laittaa reunaan vinonauhaa.

Yhdistelin palasia ja tein vuorin mikrokuituliinasta. Tällöin kännykkä puhdistuisi ikään kuin huomaamatta kotelossaan. Ei enää likaisia sormenjälkiä! Idea on Madam B.C:n kirjasta.

Vinonauha tosin vääntyili ja kääntyili vähän sinne tänne, mutta ihan kiva siitä loppujen lopuksi tuli. Ja kyllä se ainakin putsaa niitä sormenjälkiä!

Aurinkoista alkanutta viikkoa!

Korjausompelubileet, osa 1

Sateisen perjantain kunniaksi vietin korjausompelubileitä tällä teemalla Kototeko-blogin haasteesta.

Mikä siinä oikein on, että korjausompelu on niin vastenmielistä...? Ihmettelin sitä touhujeni aikana, sillä valmista syntyi kohtuullisen nopeaan ja kivoja vaatteita sai jälleen käyttöön. Yleensä ne jutut jemmaa nimittäin kaapin perukoille ja tällä erää kyse oli lapsen vaatteista; kohta ne olisivat olleet niin pieniä, että eivät olisi enää mahtuneet päälle:) No, olisi sekin ollut yksi tapa ratkaista tämä korjausompelun ongelma.

Kai siinä on jokin tylsyyden keskittymä - korjata samanlaiseksi kuin mitä vaate oli ennen. Tehdä "näkymätöntä" työtä, joka ei sinällään kiitä. Usein joutuu myös purkamaan, mikä on sitä vihoviimeistä touhua. Pystyisiköhän asenteensa jotenkin muuttamaan? Huomasin nimittäin, että suhtautumisessani oli jo tapahtunut pieni muutos aiempaan, kun olen tehnyt vähän tuunauksia. Katselin näitäkin vaatteita vähän eri silmin, miten ne saisi toimiviksi...

Tällaisia sitten syntyi:

Tämä paitamekko ei mahtunut lapselleni kaula-aukon kohdalta päälle. Avoin toista saumaa sen sivusta ja lisäsin napin.

Samoin tämä paita oli kaula-aukosta liian kireä - muutin vastaavasti ja lisäsin napin.

Näille sortseille tein kuminauhakujan uudelleen, koska olivat liian kireät.

 

Lisäksi muokkasin yhden ihanan bodyn liian avointa kaula-aukkoa, siinäkin oli muuten kissan kuva... Se piti kuitenkin saada heti päälle ja ehti jo suttaantumaan:)

 

Lisäksi tein kylmälaukun jämäpaloista lapselle pienen taskun. Vetoketju olikin jo valmiina yhdessä palassa. Siihen upposi leikkikännykkä.

 

Mukavaa viikonloppua!

Pieniä juttuja

Olen ottanut eräänlaiseksi tavoitteeksi tehdä hiusdonitseja mahdollisimman monessa eri värissä. Eli aina kun teen jonkin vaatteen ja siitä jää kangasta, yritän tehdä siitä samasta kankaasta myös hiusdonitsin. Niin niitä löytyisi vähän joka vaatteeseen sopiva. Toppikankaan osalta kangasta vähän jäikin ja ompelin siitä donitsin.

Myös huivikankaasta on omansa, mutta se oli hukassa:)

Olen myös näprännyt tällaisia kukkaympyröitä peräkkäin. Kukkaympyröitä onkin yhtäkkiä siis tekeillä kahta eri sorttia...

Koristelut antavat viime silauksen

Muokkasin eilen yhtä paitaa. Ideat kuitenkin jäivät vielä itämään ja halusin näyttää, kuinka siinä sitten kävikään...

Minulla oli jemmassa ohut suikale kangasta (leveys n. 6 cm), joka jäi huivista. En raaskinut heittää sitä pois - ja hyvä etten heittänyt, sillä se päätyi koristamaan paidan kaula-aukkoa. Se antaa vähän väriä, musta ei nimittäin suoraan sovi ihon väriini (näytän kalpealta).

Taakse tuli vielä pieni rusetti, olin joskus jemmannut pienen pätkän persikkaista silkkinauhaa.

On muuten kiva katsella ennen ja jälkeen kuvia! Näin vaatekaappini sai taas yhden "uuden" vaatteen ja yksi käyttämättä jäänyt hävisi:)

Mukavaa viikonloppua sinulle!

Takin kankaanjämät käyttöön?

Takkikankaasta jäi aivan pieniä paloja jäljelle. Heittääkö ne pois vai mitä niillä tekisi? Mutta eihän, niistä tulisi aivan loistavia pikkuisia nukkekodin mattoja! Vielä siksakit reunaan, niin langat ei irtoa enempää.

Eikä meillä ole vielä edes nukkekotia:) Mutta aloin siis kerätä siihen sopivia tarvikkeita. Vielä koittaa se päivä, että meiltä löytyy sellainen...