Lukukokemus: Unelmien vaatehuone

Kiinnostuin Elika Gibbsin kirjasta Unelmien vaatehuone ruokaostoksilla käydessäni. En kuitenkaan ostanut kirjaa ja se jäi vähän kaihertamaan mieltäni. Lainasinkin sen sitten kirjastosta melkeinpä samantien. Ilokseni kirja löytyi pienestä lähikirjastostanikin!

Siihen mennessä olin ehtinyt jo googletella kirjasta ja kirjan kirjoittajasta. Lueskelin esimerkiksi Elikan yrityksen Practical Princess kotisivuja. Minusta yrityksen idea on hieno - ei vain osteta vaatekaappiin/-huoneeseen uusia vaatteita yhdessä asiakkaan kanssa vaan aloitetaan olemassa olevan vaatevaraston läpikäynnistä. Tämän jälkeen tiedetäänkin, mitä sieltä puuttuu ja suunnataan siihen.

Vasta kirjan saatuani tutustuin kuitenkin vasta Elika Gibbsin tarinaan. Siihen, miten pukuvuokraamoyrittäjästä tuli mutkien kautta ensin henkilökohtainen ostosavustaja ja miten hän sitä kautta alkoi kehittää Practical Princess -liiketoimintaa. Matkan varrelle on mahtunut haasteita, kuten liikekumppanin jättäytyminen pois liiketoiminnasta sekä esimerkiksi astumisia omille epävarmuusalueille uusien työtehtävien kautta.

Itse kirjakin on minusta kiinnostava. Minua sykähdytti, kun Elika kertoi erään asiakkansa tarinan. Nainen kärsi vaatekriisistä ja vaatekaappi oli kaaoksessa. Vaatekaapin läpikäynnin yhteydessä tämä nainen ymmärsi, miten yli puolet hänen nykyisistä vaatteista ei kuulunut enää nykyiseen elämään. Hän oli muuttunut nainen.

Meillä jokaisella on elämässä muutoksia ja joskus ne ovat niin suuria, että vaatekaapissa olevat vaatteet eivät vain enää toimi. Siellä ei ole mitään päälle pantavaa nykyiseen elämän vaiheeseen. Niin se vain on!

Vinkkejä tilavan, fiksun ja siistin vaatekaapin aikaansaamiseen kirja antaa monia. Ensimmäiseksi vaatteet ja asusteet arvioidaan. Sen jälkeen ne järjestellään ja sitten onkin jo helpompaa arvioida, mitä sieltä puuttuu ja hankkia uusia.  Vaatekaappia arvioitaessa on keskeistä miettiä omaa elämäntilannetta: mihin tilanteisiin vaatteita tarvitaan. Sen jälkeen vaatteet sovitetaan - ja siihen on varattava paljon aikaa! Joko yhdellä kertaa tai vähän kerrallaan. Vaatteita kannattaa kirjan mukaan sovitella yhdentyyppiset kerrallaan, esim. farkut tai verkkarit, suorat housut jne.

Läpikäydyt vaatteet kannattaa jakaa kuuteen pinoon; käyttövaatteet, arkistojen aarteet, ehkä-pino, poistettavat, pestävät, silitettävät ja korjattavat sekä toisen sesongin vaatteet. Sen jälkeen hankkiudutaan poistettavista eroon esimerkiksi kirpputorien avulla, pestään, silitetään ja korjataan tarvittavat ja siirretään toisen sesongin vaatteet pois tieltä. Vaatehuoneeseen kannattaa ennemmin jättää aukko - tilaa uusille vaatteille, kuin täyttää se epäsopivilla. Tällöin ei näe, mitä puuttuu ja kuvittelee omistavansa kaiken tarpeellisen - mutta taaskaan ei löydy mitään päälle pantavaa... Tuttu tunne, hmm..

Järjestelyn osalta kirjassa kerrotaan esimerkiksi erilaisista henkareista, hyllyjen asettamisesta, annetaan siivousvinkkejä ja toki siitä, miten vaatteet kannattaa ripustaa. Täytyy kyllä sanoa, että on kivan näköisiä kuvia! Näyttäisipä oma vaatehuonekin samalta, kuin kirjan kuvissa!  Laukkujen osalta pyrskähdin nauruun - olen juuri se lukija, joka on kohdellut laukkujaan hyvin julmasti sysäämällä ne tiiviisti komeron perälle. Otinkin vinkistä heti vaarin ja laitoin joitakin esille.

Lopuksi tunnnistetaan puutteet ja käydään ostoksilla. Tämä osio on harmittavan lyhyt, mutta tokikaan kaikkea ei pysty sisällyttämään yhteen kirjaan. Mukavaa oli kuitenkin lukea, miten ostosreissuun kannattaa valmistautua - ostoksien onnistumiseen kun vaikuttaa oma ulkonäkö ja itsetunnon tila. Siis hyvillä mielin ja kauniina ostoksille, niin sujuu paremmin.

Eipä muuta kuin kirjan vinkkejä kokeilemaan ja aurinkoisilla mielin syksyä kohti;)

Lukukokemus: Itte tein ja kierrätin

Olen ihastunut Mariko Palomaan inspiroivaan kirjaan Itte tein ja kierrätin - Inspiraatiota ja ideoita kierrätyskäsitöihin. Kirjan on kirjoittanut siis bloggaaja Madam B.C.

Mariko on parikymppinen oululainen bloggaja, jolla ideoita vaikuttaisi piisaavan loputtomasti. Idearikkaudestaan huolimatta Mariko on tuntenut myös häpeää käsitöistä ja kierrätetyistä tavaroista. Nykyisin hän on kuitenkin sinut asian kanssa - voisi jopa sanoa, että pystyy tuntemaan taidoistaan ylpeyttäkin - ja kirjoittanut aiheesta myös kirjan.

Kirja jakautuu kolmeen teemaan: kierrätä askarrellen, ommellen ja maalaten. Erityisen ihanaa on kannustus lukijan omaan luovuuteen. Kirja antaa perustekniikat, erilaisia ideoita ja vinkkejä sekä tarkempia ohjeita. Punaisena lankana on katsella erilaisia materiaaleja, esimerkiksi vaatteita, koruja ja tavaroita, uusin silmin. Mitä tästä voisi tulla? Voisiko tämän purkaa osiin tai voisiko sen jollain tavalla muokkaamalla saada käyttöön? Ideoilla voi leikitellä, esimerkiksi trikoopuserosta voi tehdä vaikka sukkahousut.

Muutamia kirjan ohjeita minulla onkin jo työn alla. Niistä on piakkoin tulossa omat postauksensa - lisään samalla myös linkit tähän juttuun! Kyseessä ovat pieni kylmälaukku ja vilttitakki.

Uusiokäyttöä parhaimmillaan - Mariko on käyttänyt kylmälaukkuun mm. sateenvarjon vuorina ja kaupanpäällisenä saadun kaupan kylmäkassin eristeenä.

Vilttitakki on kyllä toinen suosikeistani! Yhden olenkin jo tehnyt - ja toinen versio on tulossa. Mariko on tehnyt omansa niin ikään tarpeettomaksi jääneestä viltistä.

Muutamat ohjeet ovat saaneet minut harmittelemaan pois heittämääni materiaalia. Yksi tällaisista ovat hiuspinnit. Minulla oli nimittäin niitä rutosti, mutta koska en keksinyt niille käyttöä, heitin ne jokin aika sitten pois. Nyt olisin käyttänyt niitä tähän.

Tuikkukynttilöiden kuorista ja hiuspinneistä voi tehdä koristepinnejä.

Tässä vielä yksi idean antanut kuva. Sateenvarjon kankaasta ja mm. fleecestä on tehty koiran valjaat. Niinpä, ei ole tullut mieleenkään, että myös sateenvarjon voisi uusiokäyttää! Voisikohan siitä tehdä sadetakin itselle tai lapselle? Täytyypä kokeilla ideaa, kun löytyy ylimääräinen sateenvarjo:) Kirjassa on myös monia muita vinkkejä, joihin sateenvarjoa voi käyttää.

Kuvassa kääpiöpinseri Cora sateenvarjosta tehdyt valjaat päällään.

Mikä sai Marikon sitten innostumaan kirjan kirjoittamisesta? Aihe on selvästikin lähellä hänen sydäntään. On hienoa, että Mariko jakaa ideoitaan lukijoilleen niin blogin kuin kirjankin kautta. Blogissaan Mariko kertoo, että hän oli saanut yhteistyöehdotuksen Books on Demand -tiimiltä, johon hän innolla tarttui. Samalla hän julkisti kirjaan kierrätysaiheisen ideakilpailun ja kirjaan pääsivät mukaan parhaat ideat.

Kirja soveltuu hyvin kesälomalukemiseksi ja siitä saa inspiroivia ideoita esimerkiksi sadepäiviin. Monia materiaaleja voi löytyä myös kotoa ja ideaa voikin alkaa toteuttamaan heti inspiraation iskiessä:)