Nro 101, heijastinruusu

Blogiini on tulla tupsahtanut jo 100 postausta ja tämä on siis 101! En olisi arvannut, että 100 tulee jo tässä vaiheessa täyteen:) Kiitokset teille lukijani, kun olette löytäneet blogiini ja pysyneet mukana. Kiitokset myös kaikista kommenteista! Ne antavat myös aina uutta innostusta ideoida ja kirjoittaa lisää juttuja.

Varmastikin aika samoilla linjoilla jatkan edelleen postausteni saralla, eli pääpaino pysyy käsitöissä ja välillä kirjoittelen niihin liittyvistä tuntemuksistani ja luomisen tuskasta ja inspiraatiosta.

Tällä erää sain idean heijastinruususta. Kun heijastimia on aina liian vähän ja toisinaan ne ovat myös rumia. Voisiko heijastin olla kaunis kuin koru - tai kuin ruusu? Sitä piti kokeilla heti ja ärsyynnyinkin vähän, kun jouduin hetkeksi keskeyttämään - tämä kun on niin pieni, että kyllähän se pitäisi heti valmiiksi saada;)

Näin se alkoi muodostua:
Tarvitaan heijastavaa kangasta/nauhaa, pohjakangas (käytin farkkua), koristenappi sekä kiinnitysnappi ja toki lankaa ja neula.

Leikataan heijastinnauhasta ruusun terälehtiä. Itse tein kerrokseen aina 5 kpl ja ompelin ne käsin kiinni. Sen jälkeen leikkasin seuraavat viisi, ompelin ne vähän limittäin ja lopuksi tein vielä kolmannen kerroksen.

Päälle ompelin litteän helmen ja pohjaan leveän napin.

Näin sen saa kiinnitettyä esimerkiksi takin napinläpeen.

 

Mukavia välipäiviä sinulle!

Tapaninpäivän puuhia

Meille joulu on perinteisesti tarkoittanut reissaamista sukulaistemme luona ja samalla perinteellä olemme menneet tänäkin vuonna.

Tänään aamulla nautin kuitenkin hetkisen rauhallisesta ajasta ja vääntelin korupiikkien avulla ketjuun simpukankuorihelmiä sekä kukkariipuksen. Tykästyin kyllä ja oli ihanan näppärä ja nopea toteuttaa. Mielessäni taisi olla turkoosi, sillä ihastuin näihin sävyihin.

 

Tämähän on vähän kuin lahja itselle:) Tällä kertaa korusta tuli niin pitkä, ettei siihen ollut tarpeen laittaa lukkoa - sen saa vedettyä suoraan pään yli. Seuraavaksi jatkankin päivää taas sukulaisten tapaamisen merkeissä. Ehkä tämä koru antaa siihen energiaa ja hyvää mieltä:)

Ihanaa Tapaninpäivää myös sinulle!

Joulupukin pajassa

Pajassa käy kova kuhina. Tarkoituksenani on tehdä vielä tällainen virkattu kori, jonka olen tehnyt aiemminkin, paitsi vähän suurempana. Tämä aiempi korini löytyy täältä.

Sain jo korin virkattua ja se kävi tärkkäysliemessäkin. Koska edellinen (perunajauhoista ja vedestä tehty) jätti pienenkin korin vähän löysäksi, päätin kokeilla tällä kertaa sokerilientä. Laitoin sokeria hieman enemmän kuin monissa ohjeissa, eli tähän tuli 3 dl sokeria ja 2 dl vettä (useissa ohjeissa puolet vettä ja puolet sokeria). Toivonkin, että tästä korista tulee kiinteämpi.

Tällä kertaa ei tarvinnut enää niin ihmetellä - ei kuin vain sokeri ja vesi kuumaksi ja sekoittelemaan - ja virkkaustyö kunnolla märäksi. Kuivausalusta on tehty parista pienestä pahvilaatikosta (sis. kissanruokia alunperin) ja elkukelmua päälle. Alla on uunivuoka leivinpaperilla päällystettynä. Sitä tahmeaa sokerilientä kun tulee valumaan jonkin aikaa. Kori on virkattu alla olevien pahvilaatikoiden kokoiseksi isoäidinneliökuviolla ja pohjan jälkeen en ole enää lisännyt silmukoita -> näin siitä saa korin muodon.

Lisäksi työn alla on Titi-nalle virkaten - tosin vielä sitä ei voi nalleksi sanoa, koska menossa on vasta ensimmäinen jalka...

Mukavaa 4. adventtisunnuntaita myös sinulle!

Viime hetken DIY-lahja - Ahmatit

Postikorttirumbasta tokennuttuani pääsin viimein omatekemien lahjojen inspikseen! Löysin Oma koppa -sivuilta nämä ihanat Ahmatti-kukkarot, joita valmistin heti useamman. Oma lapseni intoutui ainakin kovasti Ahmatin nähdessään ja alkoi syöttää sitä heti napeilla. Näin sain jatkettua vähän muidenkin parissa;)

 

Ahmatit ovat siitä kivoja, että niille kelpaavat monenlaiset pikkutavarat. Näihin fleece-kankaisiin lahjaversioihin olen antamassa kynsilakat ja karkkia - menevät tytöille lahjaksi. Yhtälailla Ahmatit kiinnostuvat niin napeista kuin kolikoista ja nenäliinoistakin. Nämä ahmatit on tehty CD-levyjen kokoisina. Jos muuten nurkkiin on kertynyt nappeja, joita on vain muutamia, niin nämä ovat loistavia niiden käyttöön, silmiksi kun sopivat aika monenlaiset napit.

 

Toivottavasti tällaisia viime hetken lahjoja ehtii valmistua vielä lisää... Montaa juttua on vielä vaiheessa ja vasta suunnitteillakin;) 

Mukavaa lauantaipäivää sinulle!

Oma virkkausjoulukalenteri - luukku 13

Kuinka helposti käykään niin, että lapselle/lapsille on oma joulukalenteri ja toisinaan useampia, mutta itselle ei ole ollenkaan.

 

Tänä vuonna päätin toteuttaa virkkauskalenterin! Kerroksia on tulossa kutakuinkin 24, joten ajatuksena olisi käyttää rauhoittumiseen jouluisen (kiireisen?) arjen keskellä aina kerros per päivä. Se on omaa aikaani, jolloin voin hengähtää ja vain olla. Nauttia siitä, että ajatukset voivat seisahtua hetkeksi, eikä tarvitse suunnitella tai toteuttaa sillä hetkellä muuta.

Mitä tästä sitten on tulossa...? Teen siksak-hametta Virpi Siiran Oma Koppa -blogin ideaa hyödyntäen. Siihen on kuitenkin tulossa myös vähän extrajuttuja - siitä lähempänä joulun pyhiä...

Idea iski vain vähän myöhässä ja muutaman rivin olen jäljessä - mutta välillä saavutan rivi per päivä -ajatusta:) Lankana olen käyttänyt Novitan Seitsemää veljestä ja Nallea - Nallen laitoin kaksinkertaisena.

Jouluvalmisteluni sujuvat myös lepsakkaasti, vähitellen. Välillä on sotkua ympärillä, mutta laittelen tasaiseen tahtiin hiukan joulua ympärilleni. Esimerkiksi jouluiset verhot ripustin, kun oli sopiva fiilis ja äskettäin laitoin tämän ihanan löytämäni Pöllö-vahakankaan pöydälle. Se on jouluinen, mutta ei kuitenkaan liikaa - niinpä sitä voi käyttää vielä joulun jälkeenkin:)

Ajattelen, että joulun tunnelma voi syntyä rennolla fiiliksellä pienistä jutuista, eikä välttämättä suurempaa kertaurakkaa tarvita.

Ihanaa adventtipäivää myös sinulle! Onko sinulla oma joulukalenteri? :)

Aloitusbuumi menossa

Miksiköhän välillä tulee sellainen olo, että haluaa aloitella kaikkea uutta, mutta ei varsinaisesti keskittyä mihinkään tai saattaa mitään valmiiksi?

Näin joulun alla tämä tuntuu varsin haasteelliselta, kun mieli on aloittamassa vain kaikkea uutta koko ajan... Lahjoja ei ole tullut paketteihin, ei. Sen sijaan aloitin virkkaamaan tällaista hametta ja vielä itselleni.

Idean bongasin Oma koppa -blogista. Kyseessä on siksak-hame. Aion käyttää tähän muutaman jämälankakerän ja kokeilla, riittävätkö ne:)


Aloitin myös tuunaamaan lapselle mekkoa yhdestä aiemmin itselleni virkkaamasta liivistä, mutta joka on jäänyt jostain syystä kaapin perukoille.

Niin ikään työn alla on myös "voi taivas" mekko.Ja tietysti monta muutakin näiden lisäksi. Nämä nyt sattuivat olemaan käsillä...

Olen myös aloittamaan lukemaan ties kuinka monta kirjaa. Aloitan, laitan syrjään, aloitan taas seuraavaa uutta...

Olen miettinyt, mistä tämä aloitusbuumi oikein kumpuaa. Uskoisin, että se liittyy uusien opintojen aloittamiseen. En oikein tiedä, mitä on tulossa ja mitä kaikkea siitä kumpuaa, niin sama tunne tuntuu tulevan käsitöihini. Mietin montaa asiaa opinnoista, esimerkiksi miten haluan aihetta lukea. Luenko vain "hauki on kala" tyylillä vai yrittäisinkö ottaa tutkivan otteen, ikään kuin miettiä lukemastani jatkokysymyksiä ja syventää ajatuksiani. Olen taipumassa tähän jälkimmäiseen. Mietin myös, paljonko varaan aikaa ja miten onnistun siinä niin, että se antaisi uutta innostusta enkä vain suorittaisi kursseja.

Kun ymmärrän nämä mietteeni, on minusta oikein loogista, että haen uutta otetta ja ideoin paljon ilman, että toteutusta oikein syntyy:)

Kalenterin kannet energisoiviksi

Edellinen ideani kalenteripussukaksi ei oikein toiminut. Halusin kuitenkin pitäytyä tumman punaisessa ja kokeilla, josko tällainen punottu versio toimisi.

Leikkasin villakangasta n. 1,5 cm suikaleiksi ja punoin niistä reilun kalenterin kokoisen alueen.

Sen jälkeen ompelin ne kiinni toisiinsa ompelukoneella ja tein päihin taskut.

Oli aika helppo ja yksinkertainen toteuttaa! Ideoita muistikirjojen ja kalenterien kansille löytyy myös esimerkiksi Virpi Siiran Oma Koppa -blogista.

Harmi, että valo ei oikein riitä kuvaamiseen ja ihana tummanpunaisen sävy ei pääse oikeuksiinsa. Väri on mielestäni varsin energisoiva ja tuo toivottavasti uutta energiaa uuteen vuoteen.

Mukavaa viikonloppua!