30.12.2015

Käsityölahjat

Tein muutamia joululahjoja tänä vuonna itse ja pyrin myös valitsemaan ostamani lahjat henkilöitä ajatellen. Koenkin, että lahjani ovat rakkaudella ja lämmöllä tehtyjä ja ostettuja tänä vuonna. Vaikka olenkin voinut käyttää rahaa väemmän kuin viime vuonna, voin silti olla niistä iloinen ja ylpeä.

Lahjoihin, kuten myös moniin muihin jouluun liittyviin asioihin, liittyy nimittäin niin paljon arvoasetelmia ja herkästi myös mielipahaa. Miten toisen antama lahja ei ole samalla tavalla arvokas kuin oma tai miten on salaa toivonut jotain muuta. Helposti myös päätyy antamaan sitä turhaa krääsää, jota jo muutenkin pursuaa jokaisen nurkissa. Pysähdyinkin miettimään etukäteen jokaista lahjansaajaani ja toivomaaan, että löytäisin jokaiselle jonkin sopivan ja inspiroivan lahjan. Onnistuin sitten siinä tahi en, huomasin, että tämä ajattelu vähensi stressiäni ja lisäsi myönteisiä ajatuksia.

Miten lahjoihin sitten suhtauduttiin? Aikuisten osalta tein käsityölahjoja sellaisille, jotka itsekin tekevät käsitöitä ja jotka siis arvostavat itse tehtyä. Samoin kertoessani itse tekemistäni jutuista pyrin tuntemaan hienoista ylpeyttä;) Ja kiinnostusta, kun joku kertoi omista itse tekemistä lahjoistaan;)

Kokosin tähän postaukseen itse tekemäni joululahjat. Nappasin kuvia myös saamistani itsetehdyistä lahjoista.

 


 
Virkattu kori - tärkkäys ehti kuivua, mutta en muistanut ottaa kuvaa valmiista työstä...

 




 



 

Sain itse myös itsetehtyjä lahjoja:) Lahjapaketeista löytyivät seuraavat itsetehdyt kivat yllätylset:

Pieni kori kahvipusseista


Sukkia lapselleni


Kukkakoriste


Mukavaa loppuvuotta sinulle!

Keskeneräiset joululahjat


Pidin itselleni käsitöiden suhteen "kurinpalautuksen". Että nyt on aika saattaa keskeneräisiä valmiiksi sen sijaan, että aloittaisin koko ajan uusia nurkkiin pyörimään. Välillä nimittäin pystyn tekemään yhtäkin kerrallaan ja saattamaan sen valmiiksi ja aloittamaan sitten vasta seuraavaa, mutta jotenkin homma lähti käsistä ennen joulua ja nyt on sitä ja tätä keskeneräistä pussukkaa...

Ensimmäisenä valmiiksi sai tulla keskeneräinen joululahja. Aloitin ensimmäisen käsivarsineulonnalla tekemäni tuubihuivin jälkeen toista, mutta se jäikin alkuinnostuksen jälkeen puolitiehen. Olin suunnitellut tekeväni sen eräälle ystävälleni, jota en nähnytkään ennen joulua, mikä mahdollisti myös työn jättämisen niin ikään kesken. Olen kuitenkin korvamerkannut tämän hänelle ja toivon tapaavani hänet pian - nyt olisi ainakin huivi valmiina;)


Tällä kertaa virkkasin Rustika-langasta ensin ketjusilmukkanauhaa suurella koukulla ja sitten tein siitä nauhasta käsivarsineulonnalla pitkähkön huivin. Lopuksi "ompelin" päät yhteen käsin pujottelemalla ketjua silmukoiden väleistä. Silmukoita työssä oli 11, eli neulonta itsessään oli nopeaa, kun ehti vain virkata ensin niitä ketjusilmukoita. Tein niin, että virkkasin aina ensin jonkin pätkän ketjua ja sitten neuloin ne käsivarsieni avulla. Virkkaushetkillä työ lepäsi käsivarrella (ja keskeneräisenä talouspaperirullatelineessä).


Voisin tässä samalla esitellä samasta langasta valmistamani nallen - joka ehti tulla juuri jouluaattona (siis ajoissa) valmiiksi! Ja lapseni tunnisti sen nalleksi ja suhtautuu samoin kuin muihinkin pehmoleluihinsa, välillä se kulkee mukana ja välillä odottaa nurkassa huomiota. Mitään ohjetta en käyttänyt, virkkailin vain kiinteitä silmukoita mieleni mukaan. Se on todella innostavaa, kun voi tehdä käsitöitä oman mielikuvituksensa mukaan, eikä ole riippuvainen siitä, löytääkö jonkin kivan ohjeen.


Mukavaa päivää sinullekin!

29.12.2015

Kortit järjestykseen

Kortit jemmautuvat usein pöydänkulmille pyörimään. Usein siinä pyörii vähän vanhempiakin kortteja ja isoa pinoa on (muka) työläs käydä läpi. Nyt askartelin parikin korttitelinettä vanhoista kirjoista ja oli muuten helppo tehdä! Sivut vain taitellen kahtia ja osan kirjasta voi jättää taittelemattakin. Taitettujen sivujen määrästä ja paksuudesta riippuu, kuinka tiivis telineestä tulee.


Jos telinettä haluaa koristella, voi siihen laittaa tarroja tai nauhoja tai päällystää alustan paperilla tai vaikka tapetilla.  Vain mielikuvitus on rajana. Nyt tein ihan simppelin version ja lapseni liimaili siihen tähtitarroja.


Vielä muutama päivä on jäljellä tätä vuotta ja pikkuhiljaa ajatukset ovat kääntymässä kohti uutta vuotta. Uutena juttuna minulla on opintojen aloitus avoimessa yliopistossa ja se tuntuu tuottavan eniten mietteitä. Mitä on tulon päällä ja millaista onkaan opiskella jotain ihan uutta. Uudet termistöt, aivan erilainen oppiaine kuin mitä olen aiemmin opiskellut yms. Miten voisin helpottaa aloitusta?

Leikittelin mielessäni, että voisiko korttiteline toimia myös opiskeluissa; voisiko vaikkapa kauniille kartongeille kirjoitella keskeisiä ajatuksia aiheesta ja saada niitä sitä kautta mieleensä?


28.12.2015

Nro 101, heijastinruusu

Blogiini on tulla tupsahtanut jo 100 postausta ja tämä on siis 101! En olisi arvannut, että 100 tulee jo tässä vaiheessa täyteen:) Kiitokset teille lukijani, kun olette löytäneet blogiini ja pysyneet mukana. Kiitokset myös kaikista kommenteista! Ne antavat myös aina uutta innostusta ideoida ja kirjoittaa lisää juttuja.

Varmastikin aika samoilla linjoilla jatkan edelleen postausteni saralla, eli pääpaino pysyy käsitöissä ja välillä kirjoittelen niihin liittyvistä tuntemuksistani ja luomisen tuskasta ja inspiraatiosta.

Tällä erää sain idean heijastinruususta. Kun heijastimia on aina liian vähän ja toisinaan ne ovat myös rumia. Voisiko heijastin olla kaunis kuin koru - tai kuin ruusu? Sitä piti kokeilla heti ja ärsyynnyinkin vähän, kun jouduin hetkeksi keskeyttämään - tämä kun on niin pieni, että kyllähän se pitäisi heti valmiiksi saada;)


Näin se alkoi muodostua:
Tarvitaan heijastavaa kangasta/nauhaa, pohjakangas (käytin farkkua), koristenappi sekä kiinnitysnappi ja toki lankaa ja neula.


Leikataan heijastinnauhasta ruusun terälehtiä. Itse tein kerrokseen aina 5 kpl ja ompelin ne käsin kiinni. Sen jälkeen leikkasin seuraavat viisi, ompelin ne vähän limittäin ja lopuksi tein vielä kolmannen kerroksen.



Päälle ompelin litteän helmen ja pohjaan leveän napin.



Näin sen saa kiinnitettyä esimerkiksi takin napinläpeen.

 

Mukavia välipäiviä sinulle!

26.12.2015

Tapaninpäivän puuhia

Meille joulu on perinteisesti tarkoittanut reissaamista sukulaistemme luona ja samalla perinteellä olemme menneet tänäkin vuonna.

Tänään aamulla nautin kuitenkin hetkisen rauhallisesta ajasta ja vääntelin korupiikkien avulla ketjuun simpukankuorihelmiä sekä kukkariipuksen. Tykästyin kyllä ja oli ihanan näppärä ja nopea toteuttaa. Mielessäni taisi olla turkoosi, sillä ihastuin näihin sävyihin.


 

Tämähän on vähän kuin lahja itselle:) Tällä kertaa korusta tuli niin pitkä, ettei siihen ollut tarpeen laittaa lukkoa - sen saa vedettyä suoraan pään yli. Seuraavaksi jatkankin päivää taas sukulaisten tapaamisen merkeissä. Ehkä tämä koru antaa siihen energiaa ja hyvää mieltä:)

Ihanaa Tapaninpäivää myös sinulle!

20.12.2015

Joulupukin pajassa

Pajassa käy kova kuhina. Tarkoituksenani on tehdä vielä tällainen virkattu kori, jonka olen tehnyt aiemminkin, paitsi vähän suurempana. Tämä aiempi korini löytyy täältä.


Sain jo korin virkattua ja se kävi tärkkäysliemessäkin. Koska edellinen (perunajauhoista ja vedestä tehty) jätti pienenkin korin vähän löysäksi, päätin kokeilla tällä kertaa sokerilientä. Laitoin sokeria hieman enemmän kuin monissa ohjeissa, eli tähän tuli 3 dl sokeria ja 2 dl vettä (useissa ohjeissa puolet vettä ja puolet sokeria). Toivonkin, että tästä korista tulee kiinteämpi.


Tällä kertaa ei tarvinnut enää niin ihmetellä - ei kuin vain sokeri ja vesi kuumaksi ja sekoittelemaan - ja virkkaustyö kunnolla märäksi. Kuivausalusta on tehty parista pienestä pahvilaatikosta (sis. kissanruokia alunperin) ja elkukelmua päälle. Alla on uunivuoka leivinpaperilla päällystettynä. Sitä tahmeaa sokerilientä kun tulee valumaan jonkin aikaa. Kori on virkattu alla olevien pahvilaatikoiden kokoiseksi isoäidinneliökuviolla ja pohjan jälkeen en ole enää lisännyt silmukoita -> näin siitä saa korin muodon.

Lisäksi työn alla on Titi-nalle virkaten - tosin vielä sitä ei voi nalleksi sanoa, koska menossa on vasta ensimmäinen jalka...


Mukavaa 4. adventtisunnuntaita myös sinulle!

19.12.2015

Viime hetken DIY-lahja - Ahmatit

Postikorttirumbasta tokennuttuani pääsin viimein omatekemien lahjojen inspikseen! Löysin Oma koppa -sivuilta nämä ihanat Ahmatti-kukkarot, joita valmistin heti useamman. Oma lapseni intoutui ainakin kovasti Ahmatin nähdessään ja alkoi syöttää sitä heti napeilla. Näin sain jatkettua vähän muidenkin parissa;)

 

Ahmatit ovat siitä kivoja, että niille kelpaavat monenlaiset pikkutavarat. Näihin fleece-kankaisiin lahjaversioihin olen antamassa kynsilakat ja karkkia - menevät tytöille lahjaksi. Yhtälailla Ahmatit kiinnostuvat niin napeista kuin kolikoista ja nenäliinoistakin. Nämä ahmatit on tehty CD-levyjen kokoisina. Jos muuten nurkkiin on kertynyt nappeja, joita on vain muutamia, niin nämä ovat loistavia niiden käyttöön, silmiksi kun sopivat aika monenlaiset napit.





 

Toivottavasti tällaisia viime hetken lahjoja ehtii valmistua vielä lisää... Montaa juttua on vielä vaiheessa ja vasta suunnitteillakin;) 

Mukavaa lauantaipäivää sinulle!

13.12.2015

Oma virkkausjoulukalenteri - luukku 13

Kuinka helposti käykään niin, että lapselle/lapsille on oma joulukalenteri ja toisinaan useampia, mutta itselle ei ole ollenkaan.

 

Tänä vuonna päätin toteuttaa virkkauskalenterin! Kerroksia on tulossa kutakuinkin 24, joten ajatuksena olisi käyttää rauhoittumiseen jouluisen (kiireisen?) arjen keskellä aina kerros per päivä. Se on omaa aikaani, jolloin voin hengähtää ja vain olla. Nauttia siitä, että ajatukset voivat seisahtua hetkeksi, eikä tarvitse suunnitella tai toteuttaa sillä hetkellä muuta.

Mitä tästä sitten on tulossa...? Teen siksak-hametta Virpi Siiran Oma Koppa -blogin ideaa hyödyntäen. Siihen on kuitenkin tulossa myös vähän extrajuttuja - siitä lähempänä joulun pyhiä...


Idea iski vain vähän myöhässä ja muutaman rivin olen jäljessä - mutta välillä saavutan rivi per päivä -ajatusta:) Lankana olen käyttänyt Novitan Seitsemää veljestä ja Nallea - Nallen laitoin kaksinkertaisena.

Jouluvalmisteluni sujuvat myös lepsakkaasti, vähitellen. Välillä on sotkua ympärillä, mutta laittelen tasaiseen tahtiin hiukan joulua ympärilleni. Esimerkiksi jouluiset verhot ripustin, kun oli sopiva fiilis ja äskettäin laitoin tämän ihanan löytämäni Pöllö-vahakankaan pöydälle. Se on jouluinen, mutta ei kuitenkaan liikaa - niinpä sitä voi käyttää vielä joulun jälkeenkin:)

Ajattelen, että joulun tunnelma voi syntyä rennolla fiiliksellä pienistä jutuista, eikä välttämättä suurempaa kertaurakkaa tarvita.

Ihanaa adventtipäivää myös sinulle! Onko sinulla oma joulukalenteri? :)

11.12.2015

Aloitusbuumi menossa

Miksiköhän välillä tulee sellainen olo, että haluaa aloitella kaikkea uutta, mutta ei varsinaisesti keskittyä mihinkään tai saattaa mitään valmiiksi?

Näin joulun alla tämä tuntuu varsin haasteelliselta, kun mieli on aloittamassa vain kaikkea uutta koko ajan... Lahjoja ei ole tullut paketteihin, ei. Sen sijaan aloitin virkkaamaan tällaista hametta ja vielä itselleni.


Idean bongasin Oma koppa -blogista. Kyseessä on siksak-hame. Aion käyttää tähän muutaman jämälankakerän ja kokeilla, riittävätkö ne:)


Aloitin myös tuunaamaan lapselle mekkoa yhdestä aiemmin itselleni virkkaamasta liivistä, mutta joka on jäänyt jostain syystä kaapin perukoille.



Niin ikään työn alla on myös "voi taivas" mekko.Ja tietysti monta muutakin näiden lisäksi. Nämä nyt sattuivat olemaan käsillä...


Olen myös aloittamaan lukemaan ties kuinka monta kirjaa. Aloitan, laitan syrjään, aloitan taas seuraavaa uutta...

Olen miettinyt, mistä tämä aloitusbuumi oikein kumpuaa. Uskoisin, että se liittyy uusien opintojen aloittamiseen. En oikein tiedä, mitä on tulossa ja mitä kaikkea siitä kumpuaa, niin sama tunne tuntuu tulevan käsitöihini. Mietin montaa asiaa opinnoista, esimerkiksi miten haluan aihetta lukea. Luenko vain "hauki on kala" tyylillä vai yrittäisinkö ottaa tutkivan otteen, ikään kuin miettiä lukemastani jatkokysymyksiä ja syventää ajatuksiani. Olen taipumassa tähän jälkimmäiseen. Mietin myös, paljonko varaan aikaa ja miten onnistun siinä niin, että se antaisi uutta innostusta enkä vain suorittaisi kursseja.

Kun ymmärrän nämä mietteeni, on minusta oikein loogista, että haen uutta otetta ja ideoin paljon ilman, että toteutusta oikein syntyy:)

4.12.2015

Kalenterin kannet energisoiviksi

Edellinen ideani kalenteripussukaksi ei oikein toiminut. Halusin kuitenkin pitäytyä tumman punaisessa ja kokeilla, josko tällainen punottu versio toimisi.

Leikkasin villakangasta n. 1,5 cm suikaleiksi ja punoin niistä reilun kalenterin kokoisen alueen.


Sen jälkeen ompelin ne kiinni toisiinsa ompelukoneella ja tein päihin taskut.




Oli aika helppo ja yksinkertainen toteuttaa! Ideoita muistikirjojen ja kalenterien kansille löytyy myös esimerkiksi Virpi Siiran Oma Koppa -blogista.

Harmi, että valo ei oikein riitä kuvaamiseen ja ihana tummanpunaisen sävy ei pääse oikeuksiinsa. Väri on mielestäni varsin energisoiva ja tuo toivottavasti uutta energiaa uuteen vuoteen.

Mukavaa viikonloppua!

29.11.2015

Joulu lähestyy

Voiko joulua valmistella hiljalleen ilman stressiä? Ainakin päätin tällä kertaa yrittää... Laitoin eilen esille muutamia joulukoristeita joulufiilistä tuomaan, ilman sen suurempia siivousurakoita. Kotoa oppimani malli on nimittäin sellainen, että ensin pitäisi siivota urakalla ja vasta sitten voi laittaa jotain kaunista esille - jos siihen jää energiaa.

Käänsin tämän ajatuksen ympäri ja tein jouluisen nurkkauksen keittiöön. Mietitään siivouksen aloittamista sitten myöhemmin:)


Ompelutyöni eivät oikein ota edistyäkseen. No, joskus on sellainen fiilis. Ompelen itselleni takkia ja se jämähtää paikalleen tämän tästä. Mutta sitten päätin tehdä muuta ja ompelin lapselleni fleesestä lämpöisen ja jouluisen hameen sekä pikkulapaset ja vielä nallelle joululakinkin. Oli mukavaa saada jotain saman tien valmiiksi.


Korjasin myös yhtenä päivänä korujani. Kun on innostunut tekemään koruja, oppii myös korjaamaan niitä. Samalla saa työlleen "palkan", kun korun korjaamiseen meneekin rahaa varsin vähän. Tästä korusta esimerkiksi oli kiinnitys irronnut, joten laitoin sille uuden, hintaa osalla oli 0,15 euroa. Ihan yhtä hieno siitä ei tullut, laitoin pikaliimaa vähän liikaa ja se tursusi ulos, mutta eipä se kaulassa näy;) Korjauspalveluni on kyllä vähän hidas, kesti ainakin puoli vuotta toteuttaa se... Mutta toisaalta opin juuri tällaisen kiinnitystavan, en ole aiemmin laittanut puristettavaa päätä.


Verikuun korukin sai uuden renkaan ympärilleen, virkattu kehys kun ei pysynyt mallissaan. Korutarvikekaupan myyjä vieläpä ystävällisesti porasi reiän riipuksena toimivaan nappiin ilman tyrskähtelyjä:) Kaikkea sitä asiakkaat keksivätkin... Toisaalta hän intoutui esittelemään omia ideoitaan, joten se ei ehkä ollutkaan niin huono!


Tässäpä näitä jouluisia puuhiani, yritän taas päästä kirjoittamisen makuun arkielämässänikin.

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

22.11.2015

Psykologiaa opiskelemaan?

Olen jo jonkin aikaa pohdiskellut, että mitä työni suhteen tekisin ja hoitovapaa on antanut siihen hyvät eväät. Olen mm. toiminut eräässä paikallisessa yhdistyksessä aktiivijäsenenä, ollen mukana viestinnässä ja johtokunnassa. Tämä on antanut mahdollisuuksia osallistua myös moniin mielenkiintoisiin tapahtumiin, kuten mentorointiin ja erilaisiin urailtoihin.

Olen pikkuhiljaa alkanut hyväksyä sen, että työni - vai pitäisikö sanoa urani - kaipaa uusia tuulia ja uutta näkökulmaa. Olen miettinyt matkan varrella muun muassa siitä, mistä olen työssäni pitänyt ja mistä en, ja millaiset asiat uusien kokemusten valossa vaikuttavatkin mielenkiintoisilta. Myös vanhemmuus on antanut näkökulmaa lapsuuteen ja persoonallisuuteen ja usein mietinkin, että onko jokin tapani toimia aidosti omani vai kenties opittu.

Olenko kiinnostunut asioista vai ihmisistä? Aikaisempi työni on kyllä ollut työskentelyä ihmisten kanssa (sekä erilaisten tiimien että asiakkaiden), mutta se on ollut hyvin faktapohjaista. Organisaatiomme / työssäni keskittyminen on ollut asioissa ihmisten sijaan, vaikkakin oma mielenkiintoni on pyörinyt myös ihmisissä, esimerkiksi jaksamisen tukemisessa ja stressinsietokyvyissä sekä motivaation kehittämisessä ja oppimisessa.

Olen kokeillut viime vuoden aikana muun muassa mentorointia mentorin näkökulmasta käsin sekä hieman myös coachingia. Lisäksi taustallani ollut työuupumus on antanut loputtoman mielenkiinnon ihmisen psyykettä, ajattelua ja tunteita ja tunteiden käsittelytaitoja kohtaan. Käsitöiden kautta olen myös oppinut erilaista tunteiden ja ajatusten työstämistä ja usein kerronkin, mitä mielessäni on liikkunut käsityötä tehdessäni.

Niinpä jonkin aikaa asiaa mietittyäni olen päättänyt kirjautua avoimeen yliopistoon psykologiaa opiskelemaan. Uskon, että se voi antaa uutta näkökulmaa niin työhöni kuin vapaa-aikaanikin ja uutta innostusta on mielessäni ainakin jo herännyt. Olen myös ollut helpottunut, sillä asia antaa tulevalle uutta suuntaa. Mielessäni on pyörinyt mm. ajatus siitä, että "tämä on elämänmittainen matka". Niin ikään se antaa mielelleni aikaa siihen, että muutos voi tapahtua hitaastikin ja omassa tahdissaan. Tämä ei ole mikään sprintti.

Lisäsin jo yhden aiheeseen liittyvän blogin suosikkeihini ja kaikenlaista psykologista pohdiskelua lienee luvassa lisää käsitöiden ohessa:)

17.11.2015

Pieni pussukka

Jäi pieniä tilkkuja laukkutyöstä.


En raaskinut heittää roskiin. Ompelin.



Siitä tuli pieni pussukka. Mitä sille tekisi?



Hah haa, sinne mahtuu lankakerä!



Otin pussukan ja laukun päivällä mukaani ulos aurinkoon:)





Mukavaa tiistai-iltaa!

16.11.2015

Minttu neulelaukku



Piti tehdä kaikkea muuta, mutta iski inspiraatio tuunata. Itselleni idea lähtee usein vaatekaapissa pyörivistä "ylimääräisistä" vaatekappaleista, niin tälläkin kertaa. Kaapistani löytyi tämä neule, joka vähän kiristi ja siinä oli myös paljon nyppyjä.


Ihmettelin ensiksi, mitä soitä tekisi, mutta sitten mieleen juolahti idea - siitä tulisi laukku! Otin oikeastaan sakset saman tien käteeni. Kainaloiden alta poikki ja helmaa vähän auki. Päätin ommella helman reunat taittaen yhteen. Siis miten sen selittäisi - ehkä kuvien avulla.



Alareunan jälkeen lisäsin laukulle vuorin ja aloin työstää läppää. Käytin siihen hihat sekä kauluksen kivaa kuviota.



Tein myös reunoihin kiinnittimet hihnoille. Hihna on peräisin yhdestä toisesta laukusta. Siinä oli kaksi vaihtoehtoa ja tämä on jäänyt ylimääräiseksi.




Laukku on mitoitettu siten, että sinne mahtuu esimerkiksi kansio ja samalla jotain muuta pientä. Nyt sen sisällä on ohuehko kansio. On muuten mielenkiintoista, miten helposti käsitöistä herää erilaisia tunteita. Tästäkin esimerkiksi heräsi sen valmistuttua, että mitä kaikkea muuta olisi kenties pitänyt tällä välin tehdä, eikä että tulipa siitä hieno. Ajattelen kuitenkin, että ylpeyttä omista töistä voi opetella ja olen varsin iloinen, että osaan tuunailla vaikka mitä. Tällaista siitä syntyi tällä kertaa.


Edit: lisää kuvia laukusta löytyy täältä.

 Mukavaa alkanutta viikkoa!