30.4.2015

Pilkettä silmäkulmassa



Olen oikeastaan vasta nyt alkanut miettiä pukeutumiseni ideologiaa - vaikka olenkin jo päälle kolmenkymmenen... Siis sitä, että millaista pukeutumiseni on? Mikä minua viehättää ja millaisia haluan vaatteideni olevan?

Olen huomannut, että viime aikoina tekemissäni jutuissa on ollut jotain sellaista, mitä kuvaisin sanoilla "pilkettä silmäkulmassa". Että suunnittelemissani ja toteuttamissani jutuissa on usein se jokin, pieni juju, jolle voin hymyillä ja joka ilahduttaa minua. Esimerkiksi tässä korussa se on tuo perhonen.

Olen tehnyt tämän korun itse ArteMiinassa. Liikkeen valikoima on melkoinen, mutta valitsin värit ja riipuksen fiilispohjalta. Koru on tehty käyttämällä silmukalla varustettuja korupiikkejä - itse asiassa tein korun korupiikeillä ensimmäistä kertaa! Perhosesta voi herätä monenlaisia mielikuvia, itselle se on ehkä oman luovuuden lentoon päästämistä ja ripaus naisellisuutta. Ylipäätään pyrin tekemään sellaisen korun, joka voisi sopia niin arkeen kuin juhlaankin ja sopisi mahdollisimman monen vaatteeni kanssa.

Samoin aiemmin tekemässäni huivissa jujuna on helmirivistöt. Huivi on poikkeuksellinen sikäli, että vaatekaapissani ei ole aiemmin ollut yhtään keltaista/kellertävää huivia ja mitään oranssiin vivahtavaa ei minulta taida löytyä. Alan ehkä hiljalleen päästä sinuiksi ainakin persikansävyn kanssa.

Toisena teemana on luovuuden herääminen. Miten se itse tehty vaate, koru tai muu juttu on siis ihan itse suunniteltu ja toteutettu - oman luovuuden kautta tehty. En esimerkiksi parhaillaan juurikaan halua käyttää valmiita kaavoja ja lehtien malleja. Olen muuten joskus aiemmin tilannut tällaisia nimikointinauhoja, mutta en ole käyttänyt niitä oikeastaan lainkaan. Nyt olen jotenkin alkanut tuntea omat työni niin omikseni, että voisin näitä nauhoja käyttääkin:) Ensimmäisen jo ompelinkin...


28.4.2015

Pitsinen päällistunika

Tässä myös aiemmin vilahtaneen pitsisen tunikan tiedot.

Olen ihastunut Virpi Siiran Kahden sauman mekon ideaan ja olenkin jo tehnyt useamman mekon/tunikan... Tällä kertaa päätin kokeilla ideaa pitsiin.


Minusta kaavapaperit ovat liian ohuita - käytän mieluummin Ikean paperirullaa (mitäköhän siinä on, no kymmeniä metrejä kuitenkin) ja nidon paperia tarvittaessa yhteen nitojalla.

 

Minulla oli mustaa pitsikangasta jemmassa 135 cm mittainen pala, joten taitoin sen kahtia - tunikasta tulisi sen mittainen (reilu 65 cm). Hihat saisivat olla myöskin niin ikään yhtä pitkät kuin kangaspalasta riittää. Kokeilin ompelukoneesta joustavaa piilo- ja reunaommelta, tuntui toimivalta (saumoista tuli sopivan joustavat).  Ompelin sillä sivusaumojen lisäksi hihansuut, pääntien ja helman. Pääntielle laitoin lisäksi vinonauhaa, päihin n. 20 cm solmimisvarat.



Pitsinen tunika tuntuisi  monikäyttöiseltä. Sitä voi käyttää niin toppien kuin mekkojenkin kanssa ja siihen voi yhdistää huivin kuin neuleitakin.




27.4.2015

Neulojen säilytystasku

Mitä saadaan, kun yhdistetään nurkissa pyörinyt kalenterin tasku, pala kangasta ja mainoshuivia...


Ompelin Nalle Puh -kankaasta palan taskun kanneksi ja sisäpuolelle huivikankaasta palan  taskun päälle.

Ja sitten se olikin valmis! Nyt ompeluneuloilla on oma säilytyspaikkansa.


26.4.2015

Yhden illan huivi

Kaappieni kätköistä löytyi pienehkö pala persikkaista kangasta. "Pitäisiköhän tuo heittää pois?" -mietin, mutta jätin sen vielä. Seuraavana päivänä tiesin, että siitä tulisi huivi...

Käytin kaavana yhtä suosikkihuiviani ja leikkasin kankaan yhtä leveäksi.

Ompelen isoäitini vanhalla ompelukoneella - keittiön pöydällä. Konetta joutuu siirtelemään kyllä vähän väliä - mutta näin se on lähimpänä arkisia toimia ja ompelemaan pystyy "siinä sivussa". Ompelin reunaan kapean ja tiheän siksakin

ja käsin reunaan koristeeksi lasihelmiä kaksinkertaisella langalla..


Ja sitten huivi olikin valmis - valmistui yhdessä illassa - kuka olisi uskonut:)
(kuvassa myös pitsinen päällistunika)



Tapani tehdä käsitöitä

Äitiys on muokannut käsitöiden tekotapojani. Aiemman pikkutarkkuuden sijaan minusta on tullut suuripiirteisempi ja mutkattomampi. En esimerkiksi juurikaan käytä enää nuppineuloja (paitsi kankaita leikatessa) ja suosin pääosin nopeita ja helppoja töitä. Minusta on myös kiehtovaa seurata käsityön taitajien idearikkautta - esimerkiksi Virpi Siiran luovia ratkaisuja.

Samalla kun toteuttelen omia ideoitani, kuulostelen myös omaa luovuuttani ratkaista "ongelmia" ja mietiskelen omaa tyyliäni. Miten minä haluankaan pukeutua ja millainen oma tyylini on?