27.6.2015

Korjausompelubileet, osa 1

Sateisen perjantain kunniaksi vietin korjausompelubileitä tällä teemalla Kototeko-blogin haasteesta.

Mikä siinä oikein on, että korjausompelu on niin vastenmielistä...? Ihmettelin sitä touhujeni aikana, sillä valmista syntyi kohtuullisen nopeaan ja kivoja vaatteita sai jälleen käyttöön. Yleensä ne jutut jemmaa nimittäin kaapin perukoille ja tällä erää kyse oli lapsen vaatteista; kohta ne olisivat olleet niin pieniä, että eivät olisi enää mahtuneet päälle:) No, olisi sekin ollut yksi tapa ratkaista tämä korjausompelun ongelma.

Kai siinä on jokin tylsyyden keskittymä - korjata samanlaiseksi kuin mitä vaate oli ennen. Tehdä "näkymätöntä" työtä, joka ei sinällään kiitä. Usein joutuu myös purkamaan, mikä on sitä vihoviimeistä touhua. Pystyisiköhän asenteensa jotenkin muuttamaan? Huomasin nimittäin, että suhtautumisessani oli jo tapahtunut pieni muutos aiempaan, kun olen tehnyt vähän tuunauksia. Katselin näitäkin vaatteita vähän eri silmin, miten ne saisi toimiviksi...

Tällaisia sitten syntyi:

Tämä paitamekko ei mahtunut lapselleni kaula-aukon kohdalta päälle. Avoin toista saumaa sen sivusta ja lisäsin napin.

Samoin tämä paita oli kaula-aukosta liian kireä - muutin vastaavasti ja lisäsin napin.

Näille sortseille tein kuminauhakujan uudelleen, koska olivat liian kireät.
 
Lisäksi muokkasin yhden ihanan bodyn liian avointa kaula-aukkoa, siinäkin oli muuten kissan kuva... Se piti kuitenkin saada heti päälle ja ehti jo suttaantumaan:)
 
Lisäksi tein kylmälaukun jämäpaloista lapselle pienen taskun. Vetoketju olikin jo valmiina yhdessä palassa. Siihen upposi leikkikännykkä.
 
Mukavaa viikonloppua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti