Ruohonjuuritasolla

Päätin ottaa tänään vähän erilaista näkökulmaa käsitöihini. Pienen Linnun valokuvaushaasteena on nimittäin tällä viikolla "Ruohonjuuritasolla". Yritän löytää kiinnostavia ja vähän erilaisia näkövinkkeleitä sitä kautta:)

Minua kiinnosti kokeilla, saako ranneketjusta tai laukusta mielenkiintoista kuvaa luonnon keskellä. Samalla otin kuvia aamukasteesta ja vähän muustakin. Ajattelin, että näihin kuviin sopisi myös pieniä runoja ja mietelmiä ja etsin joitakin sopivia. Vähän erilainen käsityöpostaus siis tällä kertaa!

Suurinta onnea on tuntea olevansa olemassa.

Benjamin Disraeli

 Kirjoita sydämeesi, että

jokainen päivä on vuoden paras päivä.

Ralph Waldo Emerson

Onni pujahtaa sisään ovesta,

jota et tiennyt jättäneesi auki.

John Barrymore

Ihminen, joka jatkuvasti pursuaa

ystävällisyyttä ja myötätuntoa,

on aina hyvällä mielellä.

Parke Godwin 
 

Laukun koristelu löytyy tästä postauksesta ja korut tästä. 

Aurinkoista alkanutta viikkoa! 

Helppo bolero syksyyn

Tänä syksynä aion luottaa boleroihin. Syksylle on luvattu aurinkoa, mutta lämpimistä päivistä huolimatta illat ovat syksyn lähetessä yhä viileämpiä. Bolero on vaate, joka on helppo napata mukaan ja pukea hartioille ilman viiletessä.

Tämä bolero oli loppujen lopuksi varsin helppo toteuttaa. Ensin oli vain vaikea päättää, mitä kivaa kankaasta tekisi ja miten... Bolerot ovat ihania myös siitä, että niihin ei tarvita kovin paljoa kangasta. Tähän esimerkiksi meni n. 50 cm x 150  cm pala - joka on löytynyt kangaskaupan palakorista!

Bolero on tehty siten, että kummastakin päästä on ommeltu reunat hihojen mitalta yhteen. Laitoin kankaan hiukan vinoon molempien hihojen osalta siten, että hihansuussa toinen kankaan reunoista meni yli. (Oltava tarkkana, että menee molemmissa samoin päin!)  Näin boleron selän alareuna on lyhyempi ja yläosa (kaulus) on pidempi. Lisäksi ompelin helman ja kauluksen reunan kaksinkertaisena siistiksi ja hihansuusta taitoin kertaalleen n. 2 cm, ja ompelin sen nurjalle puolelle. Käytin ompelukoneessa joustavaa reunaommelta, niin kangas ei venynyt pahasti.

Lopuksi virkkasin hihansuun reunat koristeellisemmiksi aika samansävyisellä langalla - turkoosinsävyt ovat minusta ihastuttavia ja jostain kumman syystä kaapeistani löytyikin tätä ihanan väristä lankaa!

Virkkaus oli nopea toteuttaa; ensin suoraan reunaan yksi kerros kiinteitä silmukoita (malli on seitsemällä jaollinen). Seuraava kerros virkataan seuraavasti; seitsemän kiinteätä silmukkaa, käännetään työ ja virkataan seitsemän ketjusilmukkaa, jätetään 5 kiinteätä väliin, kiinteällä kiinni, käännetään jälleen työ ja virkataan ketjuun kuusi kiinteää silmukkaa, viiden ketjusilmukan lenkki sekä kuusi kiinteää silmukkaa. Tätä jatketaan kerroksen loppuun asti. Lopuksi piilosilmukalla kiinni ensimmäisen ketjun alkuun.


Mukavaa sunnuntaipäivää!

Liebster Award -tunnustus

Olen saanut kaksi ihanaa Liebster Award -tunnustusta. Ensimmäinen tuli Mamma Ankan blogista ja seuraava Käsin taiottu -blogista. Kiitokset teille molemmille ja mukavaa, kun valitsitte minut mukaan!

Liebster Awardin idea on uusien ja tuoreiden bloggareiden löytäminen ja se, että pienemmätkin blogit saisivat näkyvyyttä. Liebster Award annetaan bloggaajalta bloggaajalle.

Jutun idea:
1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä blogisteille.

Vastailen molempien kysymyksiin vuorotellen, Mamma A:n ovat vasemmalla ja Käsin taiottu -blogin oikealla. 

1. Jos saisit suunnitella talouspaperikuosin,
niin mikä kuva tai teksti siihen tulisi?
Laittaisin erilaisia lintuaiheita, esimerkiksi käki
voisi olla mielenkiintoinen. Sen nimittäin kyllä kuulee
ja sen tunnistaa äänestä - mutta kuka on oikeasti nähnyt käkeä?

1. Keksitkö itsellesi usein tavoitteita?

Toisinaan, mutta en kovin usein. Työni on ollut varsin tavoiteperäistä
ja nyt hoitovapaalla nautin siitä, että voin olla vapaammin.

2. Jos joutuisit muuttamaan pois Suomesta, niin mihin maahan
muuttaisit ja miksi?
Ehkä Ranskaan tai Iso-Britanniaan - tosin en osaa vielä puhua ranskaa...

2. Miten piristät itseäsi kun olet allapäin?

Jäätelöllä ja herkuilla - tai ottamalla rennosti ja tekemällä jotain kivaa.

3. Mikä saa sinut liittymään jonkin blogin lukijaksi?

Blogissa on sitä jotain - sisältö kiinnostaa minua ja blogin pitäjä

osaa kirjoittaa kiinnostavalla tavalla. Useimmiten luen käsityö-

blogeja, mutta luen myös muutakin.

3. Missä olet hyvä? 

Huolien kuuntelussa - minulle on siunautunut empatiakykyä:)

4. Mistä paikasta kutiat eniten?

 Jalkapohjista.
 

4. Muistatko kaikkien perheenjäsentesi syntymäpäivät?

Kyllä, muiden en sitten muistakaan... 

5. Inhottavinta/ärsyttävintä kesässä?

 Hyttyset ja käärmeet.
 

5. Mikä paikka maailmassa on sellainen, missä haluaisit 

ehdottomasti käydä ainakin kerran elämässäsi? 
 

6. Kaunein asia Suomen luonnossa

 Järvenrantamaisemat

6. Uskallatko tehdä/kokeilla uusia asioita?

Haastan itseäni kokeilemaan uusia asioita jossain määrin,
mutta en ole rohkeimmasta päästä:)

7. Lempitaiteilijasi?
Tulkitsen taiteilija-sanaa laajasti ja vastaolen musiikin saralta - Cheek:)

7. Mihin maailma on menossa? 

Minusta maailmassa kuohuu ja puhaltaa muutoksen tuulet.

Voiko kasvu ja kulutus lisääntyä loputtomasti? Epäilen.

8. Missä asiassa olet toooooosi hyvä?

 Osaan ainakin leipoa maukkaan peruspizzan, joka maistuu lapsellenikin:)
 

8. Mikä on lempiherkkusi? 

Apua, niitä on paljon. Ehkä panna cotta ja creme brulee.

9. Nähtävyys Suomessa, joka kosketti sinua?

Olen mieltynyt mm. Turun historiasta kertovaan, maanalaiseen 

rauniokortteliin nimeltä Aboa Vetus sekä linnoihin.
 

9. Oletko enemmänkin suunnittelija vai toteuttaja?

Suunnittelija - joudun toisinaan tarttumaan itseäni 

niskasta kiinni saadakseni jutut valmiiksi asti.

10. Oletko ollut putkassa? 

En.  
 

10. Tykkäätkö työskennellä yksin vai yhdessä?

Sekä että, mieluiten molempia.

11. Mitä toivoisit naapurillesi?

Aurinkoista loppukesää:)
 

11. Mitä inhoat? 

Kylmiä ja hämäriä kellareita - onneksi meillä on avara, vaalea ja "valoisa". 

Tässä ne nyt tulivat:) Nyt minun kuuluisi haastaa 11 tai 22 bloggaajaa, mutta tätä haastetta on näkynyt niin monissa blogeissa, että laitan tähän vain kysymykseni - mikäli haluat napata tästä haasteen, niin laita kommenttikenttään tieto:)

Ajatukseni ovat kääntymässä jo syksyyn, joten kysymyksenikin ovat osin jo syksyisempiä.

1. Oletko aloittamassa uutta harrastusta, ja jos niin mitä?
2. Mikä on ihaninta syksyssä?
3. Millaisia blogeja luet ja miksi?
4. Mikä innostaa sinua?
5. Millaista musiikkia kuuntelet?
6. Suosikkiruokasi?
7. Mielenkiintoisin nähtävyys, jonka näit kesällä / käyt vielä ihastelemassa?
8. Millaista blogipostausta et ikinä kirjoittaisi?
9. Kerro jokin hölmö haaveesi/unelmasi. Ehkä se ei olekaan niin hölmö kuin kuvittelet:)
10. Onko sinulla lemmikkieläimiä? Jos on, niin mitä?
11. Mistä olet aikeissa kirjoittaa blogiisi syksyllä? Suunnitteletko postauksiasi etukäteen?

Mukavaa päivää sinulle!

Jotain kiiltävää

Mielikuvitus on kyllä ihana asia. Ja taito tehdä erilaisia pieniä juttuja. Vielä kun osaisi valokuvata ne:) Yritin nimittäin ottaa kuvia eilen tekemästäni korusta ja keksiä sopivaa taustaa kuvaan. Kokeilin esimerkiksi tällaista.

Ja otin myös kuvan lähempää.

 

Tästä lähikuvasta pidin:) Kokeilin myös tummaa sohvaa taustana...

Otin rannekorusta kuvan myös ranteessani. Oli haastavaa etsiä kädelle sopivaa asentoa...

Niin helposti on jokin valo tai varjo häiritsemässä. Mutta ehkä sitä voisi oppia:)

Tässä vielä vähän tarinaa korun teosta. Eli kaivoin eilen kotutarvikkeita esille. Minusta on kiva tehdä koruja tarjottimen päällä - näin osat eivät niin helposti putoa ja häviä lattialle. Tarjotin on myös tarvittaessa helppo siirtää syrjään.

 

Yleensä en tiedä, mitä tarkalleen haluan käyttää ja otan monenlaista tarviketta käden ulottuville. Niin kävi tälläkin kerralla. Sitten purin tuunattavasta korusta vanhan rikkinäisen & kuluneen riipuksen pois.

Lyhensin myös korua, koska se oli liian pitkä. Samalla sain ylimääräisestä osasta ranneketjun:) Yhdistelin ketjuihin uusia riipuksia - delfiinit ovat esimerkiksi vanhoista hopeisista korviksistani (en pysty käyttämään niitä allergisten reaktioiden vuoksi). Minusta on ihanaa saada tämä koru taas jälleen käyttöön - ja aika kiva siitä kyllä tuli. Taitaisi sopia esim. farkkujen kanssa:)

Osallistun tällä postauksella Pienen linnun haasteeseen "Kiiltävä". Täältä pääset katsomaan muiden haasteeseen osallistuneiden kuvia.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Luo itse oma tyylisi ja elämäsi

Minua välillä mietityttää blogini tarkoitus ja mihin sillä haluan vaikuttaa. Eilen mieleeni juolahti ajatus "Luo itse oma tyylisi" ja ajattelin, että siitähän siinä on kyse. Mutta heti perään oivalsin, että kyse ei ole vain vaatteista ja koruista ja sellaisesta, vaan kyse on jostain suuremmasta asiasta, oikeastaan kaikesta elämään liittyvästä. Ajatuksista, asenteista... Myös syvemmistä arvoista, vaikka en ole niitä vielä blogiini kovin paljoa tuonutkaan.

Työstän nimittäin parhaillaan myös ajatuksiani ja tunteitani - en vain vaatekaappini sisältöä. Olen huomannut, että ajatuksillani on paljonkin vaikutusta siihen, miten mielestäni voin pukeutua ja olla. Tajusin eilen myös, että minulla on edelleen paljon rajoitteita, vaikka haastan itseäni opettelemaan uusia toimintamalleja. Mistä ne sitten tulevat? Niin kurjaa kuin se onkin, olen ollut koulukiusattu - sellainen jättää syvät arvet ja ajatuksia itseään kohtaan, joita ei edes huomaa, saati sitten ymmärrä. Mutta siitä huolimatta ne eivät välttämättä rajoita koko loppuelämääni, sillä vähän kerrassaan tiedostan ja käsittelen niitä eteenpäin.

Oivalsin myös, että mielessäni on esimerkiksi ajatus, että "en voi olla kiinnostunut tyylistä tai muodista. Että muoti on pinnallista ja samoin muotiblogit." Vai ovatko? Lähdin kyseenalaistamaan omia ajatuksiani aiheesta lisäämällä blogiluettelooni pari muoti/tyyliblogia. Uskon, että ne rikastavat jollain tavalla elämääni ja antavat uusia ideoita.

Niinpä, en tietenkään ole voinut olla kiinnostunut mistään kauneuteen liittyvästä, koska minua on kiusattu ulkonäöstäni. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että olin ihan nätti tyttö, vähän epävarma vain. Ja se epävarmuus antoi tilaisuuden kiusaajilleni. Miten nättiä tyttöä on voitu kiusata, vaikka hän halusi vain, että muut pitäisivät hänestä? Olen alkanut tuntea itseäni kohtaan hiljalleen myötätuntoa ja antanut tietynlaisen kovuuden itseäni kohtaan sulaa pois. Että minullakin on oikeus olla väsynyt, levätä, nauttia elämästä... Tai olla kiinnostunut vaatteista, kaikesta kauniista ja naisellisesta.

Tästä kertoo myös eräs vaatteeni tarina - ruma ankanpoika. Se oli yksi tapa työstää tätä kaikkea eteenpäin varsin konkreettisella tavalla. Yksi keino hyväksyä sitä elämäni raskainta vaihetta osaksi tätä päivää - ja muodostamaan sitä osaksi jotain kauniimpaa kokonaisuutta. Samaa tapahtuu mielessäni. Hyväksyn kiusatuksi tulemisen kokemuksia ja tunteita, muodostaen niistä ihan uudenlaista kokonaisuutta ja tarinaa. Ne kokemukset ovat osa herkkyyttäni ja tarttumapintaa - ymmärrän niiden kautta erilaisia ihmiskohtaloita ja käyttäytymismalleja - mutta myös mahdollisuutta muutokseen ja sitä, miten kivuliasta se voi olla.

Tuuunasin juuri tämän sinisensävyisen perhoskorun lyhentämällä pitkähkön ketjun ranneketjuksi ja lyhyemmäksi kaulakoruksi. 

Otin pois vanhan riipuksen ja laitoin tilalle uusia. Erityisesti perhoset kuvaavat minulle vapautumista - lentämistä vapaana. 

 Olemassaolevista koruistakin voi tuunaamalla tehdä omannäköisiä.

Koivuntuoksuiset löylypussit

Kirjoittelin aiemmin innostuneeni löylypussi-ideasta ja hain silloin koivunoksia kuivattavaksi. Törmäsin ideaan Kaikki paketissa -blogissa ja halusin kokeilla niitä itsekin. Näin muuten löylypusseja myös myytävänä Someron Pellavakeskuksessa - kävin siellä viime viikolla. Kannattaa käydä tutustumassa! Siellä on parhaillaan tekstiilitaiteilija Saara Hirvisalon näyttely ja toki myydään myös paikallisia käsitöitä.

Mutta löylypusseihin...

Kankaana käytin aiemmin rikkinäisestä käsilaukusta purkamaani vuorikangasta. Ompelin pusseista osin hieman eri kokoisia,sen mukaan minkä kokoisia kankaanpalat olivat. Tulee sitten testattua, tuoko isompi pussi enemmän koivuntuoksua:)

Täytin pussukat kuivatuilla koivunlehdillä.Täytteenä voisi varmasti käyttää monia muitakin kuivattuja kasveja - esimerkiksi laventeli kuulostaisi ihanan rentouttavalta tuoksulta.

Ei muuta kuin testailemaan! Mielenkiintoista kokeilla, kuinka paljon tuoksua ne antavat - ja montako kertaa yhtä voi käyttää...

Rikkinäisestä käsilaukusta on kyllä ollut jo moneen juttuun. Ensimmäiseksi tein sormenjälkiä putsaavan kännykkäkotelon.

 

Sitten pussukan etukorteille. 

 

Ja nyt tuli käytettyä vuorikankaat. Hmm. keinonahkapaloja on vielä...:)

Mukavaa ja idearikasta päivää!

Lempikäsityöt

Törmäsin VillaNannan blogissa Lempikäsityö-haasteeseen ja halusin heti osallistua.  Haaste on lähtöisin Kätsän käsistä -blogista. Kyse on siis käsitöistä, joissa on "sitä jotakin". Yritän kerätä omia suosikkejani tähän. Huomasin tosin, että se onkin aika vaikeaa, sillä monista on ehtinyt tulla suosikkeja.

Tätä vähän alustaen tein juuri blogiini yläpalkin, johon keräilin joitakin käsitöitä.

Yksi ehdottomista uusista suosikeistani on tämä tunika. Laitan sen päälle aina kun mahdollista. Pidän sen väreistä ja sen omalaatuisuudesta.

Olen alkanut myös käyttää koruja enemmän kuin ennen, tässä juhannukseksi tekemäni koru. Olen tehnyt pari tällaista, näitä on ihanan helppo virkata.

Ihastuin syvästi myös juuri valmistuneeseen oranssiin boleroon. Se omalla tavallaan viestittää minulle, miten rumastakin voi tulla osa jotain kaunista.

Haastavaa, sillä pidän niin monista... Seuraava kuvaa, miten osa blogiani ja minua ovat myös helpot tuunaukset. Tässä siis ryppynarut reunoissa muuttivat paidan ilmeen ihan erilaiseksi.

Viimeisenä bloggaamistani jutuista päätin nostaa kylmälaukkurepun. Se on mukanani melkein aina:)

Sitten vielä pari muuta. Ennen bloggauksen aloittamista olen tehnyt mm. tällaisen imetysmekon. Malli on Virpi Siiran kahden sauman mekon idealla - mutta muokattu imetysmekoksi. Kutsun mekkoa Punahilkaksi.Tämä mekko on merkittävä siitä, että se muutti suhtautumistani käsitöihin. Aloin oivaltaa, että käsitöitä voi tehdä myös simppelimmin. Aina ei tarvita monimutkaisia ohjeita ja kaavoja, vaan malleissa voi hyödyntää omia vaatteita. Käsitöitä voi tehdä myös fiilispohjalta.

Yksi myös, mitä paljon käytän, ovat siirrettävät muistikirjan kannet. Näiden kansien sisälle kirjoitan syvimpiä ajatuksiani.